Tom Jones

Walesin Tiikeri ei ole turhaan Tom Jonesin lempinimi. Puhutaanpa äänenvoimasta tai elinvoimasta, tälle miehelle löytyy harvoja vertaisia. Reilut 50 vuotta alalla ei ole hiljentänyt laulajaa lainkaan. Uusin albumi Praise & Blame, jolla Jones tulkitsee mm. Dylania ja John Lee Hookeria, ilmestyi 2010 ja meni suoraan Englannin listan kakkoseksi.

Etelä-Walesin Pontypriddissä 1940 syntynyt Jones perusti voimallisen laulunsa ihailemiensa Little Richardin, Solomon Burken, Brook Bentonin ja Jackie Wilsonin opeille ja voitti sillä heti paikallisia ihailijoita esiintyessään 60-luvun sarastuksessa Walesin työläisklubeissa.

Suosio nousi kansainväliselle tasolle Jonesin levytettyä 1964 mahtipontisen pop-kappaleen It’s Not Unusual. Perässä seurasi tiuhaan tahtiin massiivisia hittejä, kuten I’ll Never Fall In Love Again, Delilah, Green Green Grass of Home ja I Who Have Nothing. What’s New Pussycat ja James Bond-sävelmä Thunderball avasivat Tomille tien soundtrack-maailmaan.

Las Vegasin kestosuosikki ei ole hyytynyt taiteellisesti, vaan on pelottomasti tulkinnut kaikkea vanhoista työlauluista teknoon. Ritariksi Tom lyötiin 2006 ja duettoja hän on laulanut vaikka kenen kanssa, Van Morrisonista Wyclef Jeaniin ja Tori Amosiin.