Earth, Wind & Fire

(US)

Rolling Stonen mukaan tämä yhtye muutti 70-luvun alussa mustan popin soundin. Lehti kuvaili sitä ”uraauurtavaksi ja tarkaksi, mutta sensuelliksi, laskelmoivaksi, mutta innostavaksi”. Nykyään on muitakin mustia bändejä, jotka yhdistävät funk- ja latinorytmejä pop-melodioihin ja lauluharmonioihin, mutta lukemattomien hiphoppareiden sämpläämä EWF on lajin pioneeri. Omaleimaisen musiikin ohessa vahva spirituaalinen sanoma ja jopa taikatemppuja sisältänyt teatraalinen esiintyminen muodostuivat useampaan Hall of Fameen kuuluvan yhtyeen tavaramerkeiksi.

Maurice White toimi studiorumpalina Chessillä ja sen jälkeen 60-luvulla erittäin suositun pianisti Ramsey Lewisin triossa, ennen kuin perusti Earth, Wind & Firen 1969. Bändin muutkin jäsenet tulivat jazzin parista. Yhtyeen nimeä kantanut debyyttialbumi ja niin ikään 1971 ilmestynyt The Need of Love saivat hienot arvostelut. Bändin faneiksi tunnustautuivat Miles Davis, Quincy Jones ja Dionne Warwick, nyttemmin Barack Obamakin.

Kaksi hittiä poikinut Head to the Sky (-73) muodostui EWF:n varsinaiseksi läpilyönniksi. Sen jälkeen suosio kasvoi massiiviseksi, kun seitsemän peräkkäistä albumia nousi top teniin. Shining Star (-75), After the Love Has Gone (-79) ja Let’s Groove (-81) olivat bändin isoimmat, vaan eivät ainoat hitit. White jättäytyi EWF:n live-kokoonpanosta pois 1994, mutta jatkaa yhä sen taustavoimana tuottaen ja säveltäen. Nykyään yhtyettä johtavat jo sen klassiseen kokoonpanoon kuuluneet laulaja Philip Bailey ja Mauricen basistiveli Verdine White.

Kokoonpano

Nimi
Instrumentti
Bailey Jr. Philip D.
background vocals, percussion
Bailey Philip
lead vocals, percussion, kalimba
Bais Gary
saxophones
Burns Robert
trumpet
Johnson Ralph
vocals, percussion
McKinley Myron
musical director, keyboards
Moore Gregory
guitar, vocals
O'Connor Morris
guitar, vocals
Paris John
drums, vocals
White Verdine
bass
Whitworth David
percussion, vocals
Young Reggie
trombone

Esiintymiset vuonna 2013

Päivä
Aika
Paikka
20.07.2013
13.00
Kirjurinluoto Arena