Vierivä Kivi -ooppera
Pori Jazzin ohjelmistoon kuuluva kamariooppera "Vierivä kivi" saa ensi-iltansa Noormarkussa perjantaina 11.
heinäkuuta 2008. Oopperan säveltää Kimmo Hakola, libreton on kirjoittanut Antti Tuuri, lavastajana toimii Alvar Gullichsen
ja sen ohjaa Arn-Henrik Blomqvist. Musiikin johdosta vastaa Juha Nikkola.
Solistirooleja produktiossa on seitsemän. Antin roolin laulaa baritoni Sauli Tiilikainen ja Eevan roolin sopraano Emilia Vesalainen.
Orkesterina on Pori Sinfonietta.
Ooppera esitetään Ahlströmin ruukkialueelle rakennettavassa noin 500-paikkaisessa huvilateltassa.
Vierivä kivi -oopperan libretto pohjautuu Ahlström-yhtiön perustajan, suurliikemies Antti Ahlströmin
elämäntyöhön. Tarina kertoo vanhanaikaisesta rakkaudesta kahden ihmisen välillä, suomalaisen teollisuuden
syntyvaiheista sekä ihmisestä, joka halusi olla sitä, mitä oli.
Säveltäjä Kimmo Hakola kertoo:
”Antti Ahlströmin tarina on teollistuvan Suomen historiaa. Ilman Ahlströmin kaltaisia
jääräpäisiä patruunoita olisi Suomen teollinen kehitys jäänyt tänne rantautuneiden ruotsalaisten ja
englantilaisten yrittäjien varaan. Antti Alhströmillä oli erityisen keskeinen rooli Suomen teollistamisessa. Ahlström
rakensi imperiuminsa tietoisesti tuleville sukupolville. Suuri suku oli hänen unelmansa. Hän ei hakenut työlleen hetken
pikavoittoja, vaan kokosi yksinkertaisella mutta tehokkaalla matematiikallaan vaurautta, joka omalta osaltaan loi pohjaa tulevalle
itsenäiselle Suomelle.
Olen oopperan musiikissa pyrkinyt löytämään ennen kaikkea Ahlströmin oman sisäisen äänen;
herkkyyden ja vahvuuden, josta sairauden varjossa huokuu vielä tahtoa ja voimaa. Orkesterin musiikki on kautta oopperan Ahlströmin
emootioiden ääntä. Välillä se vaikenee kertoen sisäisistä fyysisistä katkoksista, ja lopussa
orkesterin soiton katkettua on päähenkilö hiljennyt lopullisesti.
Vaikka kyse ei ole epookkioopperasta, halusin jollain tavalla luoda musiikissa kontaktin tapahtumien historialliseen aikaan. Oopperan
musiikin impressionistinen perusvire viittaa tietenkin Ahlströmin sielunliikkeisiin ja joskus unenomaisiin tapahtumiin, mutta myös
tuon aikaiseen Ranskaan, jonka kulttuuri lienee ollut perheelle läheistä ja jossa muun muassa Debussy sävelsi tuolloin
oopperaansa Pelléas ja Mélisande.”