History of Pori Jazz. International Festival Every Year in July

Pori Jazz – suomalaisen festivaalikesän pioneeri

Festivaalin järjestää Pori Jazz 66 ry, joka on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö. Noin 70 % festivaalin ohjelmasta on yleisölle maksutonta. Festivaalin tehtävänä on tukea jazzmusiikin harrastuksen edistämistä ja leviämistä. Tavoitteena on tuottaa taiteellisesti korkeatasoista rytmimusiikin festivaalia, joka luo kävijöilleen ja tekijöilleen tunnelmaltaan ja puitteiltaan ainutlaatuisia elämyksiä, joita halutaan vuodesta toiseen kokea uudelleen.

Pori Jazz on yli 45 vuotta ollut yksi suomalaisen kulttuurikesän keskeisistä tekijöistä. Paikallisten jazzin harrastajien pienestä ja kodikkaasta perhejuhlasta on muodostunut kaikenkattava rytmimusiikin ystävien tapaamispaikka. Pori Jazzin kulttuuripoliittinen merkitys suomalaisen jazzmusiikin huimalle nousulle ja jazzin harrastuksen kehitykselle kuudella vuosikymmenellä on kiistaton.

Kuinka tämä kaikki on ollut mahdollista uneliaassa Satakunnan suistomaan kaupungissa? Miten Suomessa, jossa musiikkitilaisuuksia ja muita tapahtumia järjestetään nykyään joka niemessä, notkossa ja saarelmassa, voi suomalaiselle niin vieras musiikinlaji kuin jazz säilyttää tenhonsa läpi taloudellisten, ilmatieteellisten ja välillä jopa kulttuuristen vaikeuksien?

Vuonna 1966 Kirjurinluodon pääkonsertissa oli 600 vannoutunutta jazzin harrastajaa. Kesällä 2010 festivaalin tapahtumissa kävi noin 155 000 kuulijaa ja katselijaa.

Festivaalin historia jakautuu erilaisiin jaksoihin. Ensimmäiset kolme vuotta olivat jazzin juhlaa jazzväelle. Vuonna 1969 alkoi nopean kasvun kausi, jonka aikana jazzväen rinnalle tuli muitakin juhlijoita. Ensimmäiset vakavat talousongelmat orastivat 1970-luvun puolivälissä ja talouskriisi huipentui kolmen peräkkäisen vuoden sadekatastrofeihin 1977-79. Festivaalin jatko oli vaakalaudalla. Pori Jazz oli 1960-70-luvulla Suomen ensimmäinen ja pitkään ainoa jazzmusiikille pyhitetty festivaali, joka samalla tarjosi suomalaisille jazzmuusikoille muuten harvinaisia työtilaisuuksia.

1980-luvun kuluessa ohjelmistoa laajennettiin jatkuvasti jazzmusiikin ulkopuolelle, ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla törmättiin toiseen kasautuvien taloudellisten tappioiden sumaan. 1990- ja 2000-luvulla Pori Jazz on ollut koko rytmimusiikin katselmus, joka on kerännyt yhä suurempia yleisömassoja. Tänään suuri yleisö on äänestänyt Pori Jazzin Suomen suosituimmaksi, kiinnostavimmaksi ja arvostetuimmaksi musiikkitapahtumaksi.

Vuosi toisensa jälkeen käydään kiihkeää keskustelua Pori Jazzin asemasta ja musiikillisista päämääristä. Puristit väittävät, ettei jazzista taiteena ole Porissa jäljellä enää häivääkään. Pori Jazzilla ei liene mahdollisuutta eikä tarvettakaan palata juurilleen. Vanhasta ovat jäljellä jazzmusiikin osuus, vapaaehtoisten työntekijöiden into ja suuri jokavuotisten uskollisten kävijöiden joukko – ja keskustelu, joka jatkuu Pori Jazzin ympärillä vuodesta toiseen. Uudistumista on tarvittu aina, ja tullaan aina tarvitsemaan.

Porilaisten veronmaksajien juhliin sijoitetut miljoonat ovat poikineet paljon lohtua, ylpeydenaihetta ja omanarvontunnon kohotusta. Porin aluksi epäilevä kaupunginjohto ja talouselämä voivat nyt vain tyytyväisinä hieroa maan vaikuttajien kättelyssä rasittuneita käsiään ja todeta, että aikamoisen tempun pojat aikanaan tekivät.

Alkuperäinen teksti: Risto Ennekari



© Copyright Pori Jazz