1996*.jpg./imagesArray ( ) ./images/postersArray ( [0] => ./images/posters/1996.jpg ) ./images/slogansArray ( ) ./images/slogans/enArray ( ) ./images/slogans/fiArray ( ) Pori Jazz History

History of Pori Jazz. International Festival Every Year in July

Festivaalivuosi 1996

Jazz pelasti rantamakasiinin



Katriina Laine SK 6.7.1996

Sata vuotta on vettä virrannut Kokemäenjoessa siitä, kun Porin päättäjät palkkasivat valtakunnan eturivin arkkitehdin suunnittelemaan varastorakennusta.

Ilman Pori Jazzia ei kaupungin jokirannassa tänä iltana vietettäisi vanhan puisen rantamakasiinin satavuotisjuhlia. 1980-luvun alun tuulet olivat jo työntämässä katerpillaria kohti rannan pientä, puista Gustaf Nyströmin suunnittelemaa uusrenessanssirakennusta, kun Pori Jazz sai puhutuksi talon omaan käyttöönsä, kahvilaksi.

Porin kaupunki rakennutti makasiinin jokisatamaan 1896 höyrylaivojen tuoman tavaran säilytyspaikaksi.
- Gustaf Nyström oli aikansa eturivin suunnittelijoita maassamme. Monen julkisen rakennuksen ohella hän suunnitteli erityisesti tulli- ja satamarakennuksia, Porissa mm. pakkahuoneen laajennuksen samana vuonna kuin rantamakasiinin, kertoi Satakunnan museon tutkija Sirkka-Liisa Hakala eilen Pori Jazzin tiedotustilaisuudessa.

Makasiini oli pitkään varastokäytössä. Se oli vuokrattuna mm. Suomen Maanviljelijäin Kaupalle, Kiitolinja Oy:lle ja Kehitykselle. Rakennuksen päässä oli rantavahdin koppi.
- Rantamakasiini on viimeinen osa Porin jokisatamaa, joka oli tärkeä satama vielä 1950-luvulle saakka, tutkija totesi.

Rantamakasiinin seinien vaakalaudoitus on jaettu listoituksella kolmeen vyöhykkeeseen. Pystysuunnassa pintaa jakavat pilasterit, jotka jatkuvat räystäiltä tukeviksi konsoleiksi. Makasiinin aumakatossa on saumapeltikate ja neljä kattoikkunaa, yksi kullakin lappeella. Niitä suojaavat balusterien tukemat ns. kattolyhdyt.

Rakennuksessa oli alun perin kahdeksan liukupariovea, kolme kummallakin puolella ja yhdet päädyissä.
- Ilmeisesti varastosta rakennettiin jonkin verran yksinkertaisempi kuin alun perin suunniteltiin, Sirkka-Liisa Hakala otaksuu.

Rakennus on ulkoisesti säilynyt hyvin. Sisätilojen suurimmat muutokset on tehty talon toimiessa kahvilana. Cafe Jazz aloitti toimintansa makasiinissa 1985. Kaupunki, joka edelleen omistaa talon, on antanut sen Pori Jazzin käyttöön sillä edellytyksellä, että Pori Jazz pitää sisätilat kunnossa ja toimivina. Taloa on vuosittain kunnostettu, mm. vessoja ja keittiötä on remontoitu, valaistusta paranneltu ja ovelle tehty tuulikaappi. Seuraavana ovat vuorossa sähkötyöt.

Rantamakasiini on osa Porin jokirannan ja Kokemäenjoen varren kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävää miljöötä. Tiedotustilaisuudessa Porin kaupungin rakennusviraston kaavoituspäällikkö Olavi Mäkelä kertoi kaupungin suunnitelmista makasiinin ympäristön kehittämiseksi. Esimerkiksi jokirantaa myötäilevä pyörätie jatkuu tulevaisuudessa makasiinin ohi.

Rakennusmestari Matti Nurmi kaupungin puistotoimistosta puolestaan kertoi mittavasta tapahtuma-areenahankkeesta, joka toteutuessaan siirtää jazzfestivaalien Kirjurinluodon konsertit taaemmas Raatimiehenpuistoon. Uusi 8,5 hehtaarin tapahtumapuisto nielaisee valmistuttuaan sujuvasti jopa 40 000 ihmistä ja tarjoaa heistä 12 000:lle istumapaikankin. Koko alue vastaa suuruudeltaan noin yhdeksää keskustan korttelia.

Pori Jazzin toimitusjohtajan Harri Kainulaisen mukaan ensimmäiset konsertit pidetään uudella areenalla jo vuonna 1998 tai 1999.

Cafe Jazzia on syntymävuotensa kunniaksi juhlistettu näyttelyllä. Kahvilan seinillä on nähtävänä mm. kopioita rantamakasiinin alkuperäispiirroksista sekä vanhoja jokimaisemia.


© Copyright Pori Jazz